Helmikuun blogipostauksen oli tarkoitus koskettaa jotain aivan muuta, mutta en pysty sivuuttamaan maailman tapahtumia. Onhan näillä myös isot taloudelliset seuraamukset.
Viikko on ollut monellakin tapaa kamala. Tilannetta ei voi verrata millään tasolla siihen, kun maailmaan julistettiin kaksi vuotta sitten pandemia. Pandemia, joka lähenee nyt loppuaan, mutta jonka jälkeen saimme heti uuden kriisin käsiteltäväksi.
Sota Euroopassa?! Vaikka tilanne on ollut herkkä jo vuosikausia, tuskin kukaan olisi uskonut, että tilanne eskaloituu täysimittaiseksi sodaksi. Suomalaisilla on vielä tuoreessa muistissa aiemmat sodat ja siksikin tilanne on monelle suomalaiselle pelottava ja ahdistava. Moni meistä on kasvanut sodassa olleiden isovanhempien kanssa, eikä sotatarinoilta ole voinut välttyä.
Koska kirjoitan taloudesta ja sijoittamisesta, halusin tuoda tätä näkemystä meneillään olevaan konfliktiin liittyen myös tänne blogin puolelle. Luin sodan vaikutuksista pörssikursseihin sekä talouspakotteiden vaikutuksista globaaliin ja Suomen talouteen. Muun muassa näistä kirjoitan nyt tässä postauksessa.
Venäjä-riski näkyy salkkuni firmoissa
Pörssissä on koko alkuvuosi ollut aikamoista vuoristorataa. Nyt viimeisimpänä tämän viikon tapahtumat.
Oman salkun reagointi jäi tämän viikon jälkeen kuitenkin melko vaisuksi: -2,76%.
Päivänä, kun Ukrainan sota täysimittaisen alkoi (24.2.22) pudotus oli kovempi, mutta jo seuraavana päivänä pörssikurssit olivat taas vihreällä. Käsittämätöntä miten sijoittamisen psykologia toimii…
Itse en ollut hereillä tämän viikon pudotuksen aikaan, enkä tajunnut tehdä osakeostoja. Se meni niin nopeasti ohi ja rehellisesti sanottuna ajatukset olivat tuona päivänä muualla.
Nopealla vilkaisulla Nokian Renkaat, Fortum ja Finnair ottivat isoimman iskun salkkuni firmoista tällä viikolla. Kaikkien näiden liiketoiminnalla on riippuvuus Venäjälle, joten makes sense. Kaikki nämä olikin listattu Talouselämän artikkelissa, jossa käsiteltiin suomalaisfirmoja, joilla korkeimmat Venäjä-riskit.
Artikkelin mukaan:
- Nokian renkailla on Helsingin pörssin osakkeista isoin Venäjä-riski, sillä 19% liikevaihdosta tulee Venäjän markkinoilta. Myös sen suurin tuotantolaitos sijaitsee Venäjällä. Vaikutukset liittyvät sanktioihin, jotka nostavat kustannuksia sekä valuutan heikkenemiseen.
- Kolmanneksi isoin Venäjä-riski on Fortumilla, lähinnä ruplan heikkenemisen vuoksi.
- Myös Finnair on mainittu Talouselämän artikkelissa korkean Venäjä-riskin yrityksistä strategisesti tärkeiden Aasian lentojen vuoksi.
Neste on tippunut pidempään, jota osin selittää riippuvuus edullisemmasta venäläisperäisestä raakaöljystä. Tosin tällä viikolla ei Neste erottunut merkittävästi muista laskijoista.
Johtopäätöksenä voisi todeta, että tällaisessa tilanteessa jatkuva kuukausittainen rahastosäästäminen on matalariskisempi vaihtoehto kuin ajoittamisen yrittäminen yksittäisen yrityksen kohdalla tai osakepoiminta. Laitoin silti hinta-alertin Nokian renkaille. Katsotaan miten alas se putoaa.
Pörssi sotien aikana
Löysin Investopedian sivuilta nyt tammikuussa päivitetyn mielenkiintoisen yhteenvedon sotien vaikutuksesta talouteen ja pörssiin. Artikkeli on kirjotettu USA:n talouden näkökulmasta, mutta sieltähän ilmiöt yleensä heijastuvat muuallekin maailmaan.
Historiaa tutkimalla voidaan aika yksiselitteisesti todeta, että sota ja pörssin kehitys eivät kulje käsi kädessä.
Esimerkiksi II Maailmansodan aikaan 1939-1945 jenkkiläinen Dow Jones -indeksi (= 30 suurimman jenkkiyrityksen pörssikursseja mittaava indeksi) nousi +50%.
Tässä muutama pointti:
- Pörssin ja osakkeiden menestys ei ole historian valossa pitkällä aikavälillä reagoinut geopoliittisiin konflikteihin. Esim. S&P 500 indeksi (= 500 suurimman jenkkiyrityksen pörssikursseja mittaava indeksi) on reagoinut eniten Pearl Harborin hyökkäykseen – ja tämä oli vuonna 1941. Silloin pudotus oli -19,8% ja laskua jatkui 5 kk. Kurssi toipui n. 10 kuukaudessa. 9/11-iskujen aiheuttama pudotus v. 2001 oli puolestaan -11,6%, josta pörssi toipui n. kuukaudessa. Olemmeko me ihmiset vain turtuneet kaikkeen tähän hulluuteen?
- Epävarmuus ennen varsinaisia tapahtumia tai konflikteja laskee pörssiä väliaikaisesti lyhyellä tähtäimellä. Siis ennen konfliktia. Konfliktin alettua kurssit kuitenkin monesti nousevat merkittävästi. Kuitenkin, jos konflikti tulee yllätyksenä, kurssit voivat laskea myös konfliktin puhjettua. Näistä ilmiöistä käytetään termiä ”the war puzzle”.
- Raaka-aineet voivat reagoida vahvemmin kuin osakkeet. Esimerkiksi öljyn ja kaasun hinnat voivat nousta, etenkin nyt parhaillaan meneillään olevan konfliktin vuoksi. Moni Euroopan maa on riippuvainen ulkopuolisista raaka-aineista, jos omassa maassa ei tuotantoa ja/tai saatavuutta ole. Energian hinta voi silloin nousta, joka nostaa myös kuluttajahintoja.
Edellä mainittu tiivistelmä oli siis Investopedian artikkelista ”How the modern stock market is affected by war”.
Mikä ihmeen talouspakote?
Sitten niihin pakotteisiin.
Moni ei varmasti ole välttynyt toistuvasti esillä olleilta talouspakoteuutisilta. Ensin on hyvä selventää mistä on kyse.
Talouspakotteet ovat tapa painostaa tiettyä maata lopettamaan muulle maailmalle haitallinen toiminta rauhaan ja turvallisuuteen liittyen. Isot vaikutusvaltaiset maat, kuten Yhdysvallat tai useat maat yhdessä, kuten EU pystyvät vaikuttamaan yksittäisen maan talouteen merkittävästikin tällaisissa tilanteissa. Pakotteilla pyritään rauhanomaisemmin saavuttamaan haluttu lopputulos rauhaa rikkovan osapuolen kanssa.
Pakotteet voivat liittyä esimerkiksi rahaliikenteeseen, pankkeihin, tavaroiden / komponenttien / elintarvikkeiden / raaka-aineiden vientiin ja tuontiin sekä logistiikkaan ja kuljetukseen.
Näissä tilanteissa vaikutukset ulottuvat toki myös pakotteita asettavien maiden talouteen ja näissä toimiviin yrityksiin – etenkin jos yrityksellä on isoja riippuvuuksia pakotteiden alaiseksi joutuvaan maahan (kuten edellä kävin noita muutamia yrityksiä ja niiden riskejä läpi).
Yksi merkittävimpiä talouspakotteita, jonka sekä Yhdysvallat että UK ovat nyt asettaneet, on rahaliikenteeseen liittyvät rajoitukset, ts. tiettyjen pankkien bännääminen kokonaan omissa maissaan. UK:ssa on lisäksi lopetettu lainoituksen antaminen tietyille yrityksille.
Myös EU:ssa on ryhdytty maksuliikenteen rajoittamiseen ja varojen jäädyttämiseen liittyviin toimenpiteisiin. Nämä toimenpiteet ulottuvat jopa Venäjän keskuspankkiin, jonka varat jäädytetään.
Miksi näin? Pakotteilla pyritään ennen kaikkea pysäyttämään rahaliikenne haitallisten, sotaa edistävien toimenpiteiden rahoittamiseksi. Osa pakotteista voi olla myös valuuttaliitännäisiä. Toisin sanoen, jäädyttämällä keskuspankin varoja hankaloituu oman valuutan syöksymistä pelastavat toimenpiteet, kun varoja ei voida likvidoida oman valuutan ostamista ja valuuttakurssin stabiloimista varten.
Edellä mainitut toimenpiteet luonnollisesti hankaloittavat kansainvälistä kauppaa ja investointeja sen lisäksi, että ruplan arvo heikkenee ja rahoitusjärjestelmä ko. maassa horjuu. Tätä kautta pakotteet vaikuttavat globaalisti yrityksien kilpailukykyyn, liikevaihtoon ja tulokseen.
Pakotteiden todellinen vaikutus käynnissä olevaan konfliktiin on usein pieni. Viime aikaisten tapahtumien johdosta asetetut pakotteet ovatkin olleet tässä hetkessä enemmän symbolinen osoitus, kuin että niillä olisi oikeasti ollut jokin vaikutusta nykyiseen tilanteeseen. Halutaan osoittaa solidaarisuutta sodassa kärsivää maata kohtaan, sitä ettei tilannetta paineta villaisella ja että muut maat toimivat yhdessä rivissä.
Täytyy kuitenkin huomioida, että nyt asetetut taloudelliset pakotteet ovat historian merkittävimmät. Tällaisessa mittakaavassa ei talouspakotteita ole ennen laitettu toimeen. Vaikka ne eivät konfliktia (ainakaan heti) pysäytäkään, on niillä huomattava välitön ja suora vaikutus ennen kaikkea Venäjän talouteen. Luultavasti pysyviä tai ainakin erittäin pitkiä vaikutuksia.
Mitä tämä sitten tarkoittaa Suomen taloudelle?
Suomenkin talous tulee saamaan kovan iskun.
Suomella on ollut tärkeä kauppasuhde naapurimaihinsa. Viennistä 5% menee Venäjälle. Hyvä uutinen on se, että viennistä suurin osa, 60% menee nykyään EU-maihin. Saksa (13,8%) ja Ruotsi (10,5%) ovat tärkeimmät vientimaamme (EK:n ulkomaankaupan tutkimus).
Jotain on siis opittu vuosien aikana.
Suurin vaikutus tällä kaikella on energian hintaan. Siitä Suomi on vielä ollut riippuvainen, vaikka tavoitteena onkin olla energiaomavarainen.
Energian hinnan nousu puolestaan kiihdyttää inflaatiota. Inflaation / hintojen noustessa kulutus tyypillisesti laskee. Myös ilmassa oleva epävarmuus voi hidastaa kulutusta ja sitä myötä jarruttaa talouskasvua.
Jos nämä kaksi asiaa tapahtuvat samanaikaisesti; (1.) hintojen nousu / inflaatio kiihtyy ja (2.) talouskasvu hidastuu, silloin puhutaan stagflaatiosta. Tämä johtaisi mm. lamaan ja korkeaan työttömyyteen.
Energian hinnan lisäksi huolta herättää tällä hetkellä viljan saatavuus ja hinta. Uskokaa tai älkää, tämän raaka-aineen maailmanlaajuisesta tuotannosta jopa lähes 70% tulee, mistäs muualta kuin, Ukrainasta ja Venäjältä.
Suomen inflaatio joulukuussa 2021 oli 3,5%. Tämän verran kuluttajien hinnat ovat siis nousseet vuoden aikana. Olet ehkä kaupassa tämän huomannutkin. Jäämme seuraamaan mihin hintojen nousu kehittyy.
Konfliktilla on humanitaarinen puoli, joka on koko ajan mielessäni. Loppukädessä vain rauhalla ja ihmisten turvallisuudella on merkitystä. Pörssi ja talous kyllä toipuvat, aina.
Turvattomuuden tunteen ja pelon hetkellä Maaret Kalliota lainatakseni: ”Pyri ankkuroitumaan arkeesi ja tavalliseen tekemiseen”. Yritetään tehdä niin ? Hyvää laskiaissunnuntaita kaikille!
No Comments