Vastuullinen sijoittaminen

*sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä

Vastuullinen sijoittaminen kasvattaa koko ajan suosiotaan. Tämän listasi sijoitustrendiksi myös Nordnetin toimitusjohtaja Suvi Tuppurainen Talouselämälle antamassaan haastattelussa nyt elokuussa 2021.

Etenkin ilmastoasiat kiinnostavat sijoittajia, varmasti siitä syystä, että niistä media eniten kirjoittaa. Nyt elokuussa julkaistu IPCC:n ilmastoraportti on myös varmasti omiaan lisäämään sijoittajien vastuullisuustietoisuutta. Tämä ensimmäinen osa raportista käsitteli ilmastonmuutoksen luonnontieteellistä taustaa. Seuraavat raportit käsittelevät ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Raportissa todetaan, että kaikissa mahdollisisissa skenaarioissa 1,5 asteen ilmastonlämpenemistavoite ylittyy seuraavien 20 vuoden aikana, sille ei enää voi tehdä mitään. On meistä kiinni, saadaanko lämpeneminen jossain vaiheessa kuitenkin stabiloitumaan maksimissaan tuolle tasolle. Ilman toimenpiteitä IPCC arvioi, että maapallo lämpenee 3,3–5,7 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Seuraavat 10 vuotta ratkaisevat maapallon kohtalon. Hyvän tiivistelmän aiheesta voi lukea esimerkiksi Hesarista.

Myös EU:ssa valmistellaan tällä hetkellä massiivista Fit for 55- nimistä ilmastopakettia, jonka tavoitteena on leikata EU:ssa syntyviä päästöjä 55% vuoteen 2030 mennessä. Ei ole sattumaa, että takarajaksi on laitettu 2030 – kuten todettu, seuraavat 10 vuotta ovat kriittisiä. Tavoitteeseen pyritään pääsemään erilaisilla veroilla ja maksuilla. Tämä tulee luonnollisesti vaikuttamaan yrityksiin.

On kuitenkin hyvä huomata, että vastuullisuuteen kuuluu myös muuta kuin ilmastoasiat. Tässä postauksessa ajattelin avata tätä vastuullisuuskokonaisuutta. Koska en ole aiheen ekspertti, pohjautuu tässä postauksessa esitetyt asiat omaan empiiriseen kokemukseen, tutkimukseen ja havaintoihin. Kaikenlainen keskustelu aiheen ympäriltä on tervetullutta!

Vastuullisuusraportointi: pörssiyhtiöt vs. rahastot

Nykyään useimmilta yrityksiltä löytyy vähintään kirjanpitolain täyttävä vastuullisuusraportti, sillä vastuullisuusraportointi muuttui pakolliseksi v. 2017 alusta ”yleisen edun kannalta merkittäville, yli 500 henkilöä työllistäville yhtiöille”. Tilisanomien artikkelin mukaan tällaisia ovat esimerkiksi pörssiyhtiöt, pankit ja vakuutusyhtiöt.

Rahastot koostuvat useammasta yrityksestä, eikä näille siten voi tehdä yhtä vastuullisuusraporttia. Sen sijaan rahaston esitteessä ja tiedoissa vastuullisuudesta voidaan kertoa. Myös oman sijoituspankkini Nordnetin portaalista löytyy rahastojen vastuullisuustiedot helposti luettavassa muodossa, vaikka mitenkään pakollista tämä ei vielä ymmärtääkseni ole.

Käsittelen ensin esimerkkejä rahastojen vastuullisuustiedoista, fokuksessa ETF- (eli pörssilistatut) rahastot. Vaikka tämän postauksen fokuksessa on ETF-rahastot, tarkistin, että tavallisille ei-pörssilistatuille indeksirahastoille (esim. Nordnet Indeksirahasto Suomi) on saatavilla Nordnetin portaalissa samat vastuullisuustiedot.

ETF-rahastojen vastuullisuustiedot

Nordnetillä on mielestäni selkeä käyttöliittymä, jossa rahaston infosivulle on varattu myös oma palstatila vastuullisuusasioille. Tämä löytyy lisätietojen alta.

Nordnetissa termit on selkeästi avattu ja matalan hiiliriskin rahastot on merkitty näkyvästi omalla symbolilla: vihreällä lehdellä, milläs muullakaan.

Esimerkiksi Norden ETF-rahaston vastuullisuusosio näyttää tältä.

Avaan seuraavaksi kuvassa näkyviä termejä apuna Nordnetin infosivut.

Vastuullisuusrating

Morningstarin vastuullisuusrating on ns. yleisarvosana vastuullisuuden eri osa-alueiden riskienhallinnalle ko. rahastossa verrattuna saman kategorian muihin rahastoihin. Mitä alempi luku sen parempi. Morningstar on tunnettu amerikkalainen sijoituspalveluita (mm. tutkimusta) tarjoava yritys.

ESG

Vastuullisuuden eri osa-alueista puhuttaessa viitataan usein ns. ESG-kriteereihin, eli ympäristöasioihin (Environmental), sosiaaliseen vastuuseen (Social) ja hallintotapaan (Governance). Nordnetissä kullekin näistä kriteereistä on rahastossa annettu oma rating.
Esimerkkejä näistä osa-alueista olen listannut pörssiyritysten vastuullisuusraportointi -otsikon alla, myöhemmin tässä postauksessa (case Marimekko).

Hiiliriski

Edellä mainittujen lisäksi on Nordnetin sivuilla kerrottu rahaston hiiliriskistä.

Kerroin aiemmin, että matalan hiiliriskin rahastot on merkattu lehtisymbolilla Nordnetin portaalissa. Tämän merkin voi saada, kun rahaston hiilidioksidipäästöihin liittyvä riskiarvo on alle 10 ja riippuvuus fossiilisista polttoaineista on alle 7%.

Tämäkin arvo on Morningstarin mittarilla laskettu ja se kertoo:

1) hiilidioksidipäästöistä sekä
2) ”miten hyvin rahaston omistamat yhtiöt ovat valmistautuneet hiilen käytön vähentämiseen” ja
3) ”miten salkussa olevat yhtiöt toimivat vähentääkseen päästöjä”.

Morningstar on käyttänyt tässä Sustainalyticin analyyseja yksittäisistä yhtiöistä.

Nordnet-tilin pääset avaamaan jutun lopussa olevasta linkistä.

Vastuullisuusvertailua omille rahastoille

Salkustani löytyy tätä nykyä neljää eri ETF-rahastoa:

1. XACT Norden (Pohjoismaat)
2. iShares MSCI USA Quality Dividend (amerikkalaiset osinkoyhtiöt)
3. iShares Core MSCI EM IMI (kehittyvät markkinat)
4. iShares Core MSCI World (maailman isoimmat pörssiyhtiöt)

Oheisessa taulukossa olen listannut kunkin rahaston vastuullisuustiedot siten miten ne Nordnetissä näkyvät Morningstarin mittareilla mitattuna ja järjestyksessä vastuullisimmasta vähiten vastuulliseen.

Blackrockin sivuilta löysin lisätietoja iShares-rahastojen vastuullisuudesta tai ”kestävyysominaisuuksista”, kuten heidän sivuilla kirjoitetaan. iShares- ETF-rahastot ovat siis Blackrockin tuotemerkki, eli Blackrock hallinnoi näitä iShares-nimisiä rahastoja.

Blackrockin sivuilla on viitattu rahaston nimessäkin esiintyviin MSCI-mittareihin. Morgan Stanley Capital International (MSCI) on Morningstarin tapainen sijoitustutkimusyhtiö, jonka laskemaa pörssi-indeksiä nuo rahastot siis seuraavat.

Tässä vaiheessa en voi vastustaa kiusausta ja nostaa esille, että osalle tämä Morgan Stanley voi olla tuttu Real Housewives of New York City -realityohjelmasta. Nimittäin yksi leideistä, Sonja Morgan oli naimisissa tämän pankkiiridynastian perijän kanssa. How do I know this? Don’t ask (ja ehkä siksi, että yksi paheeni on Real Housewivesit. Voittaisin trivian, jos aiheesta kysyttäisiin).

No mutta, takaisin asiaan.

Näillä MSCI-mittareilla ETF-rahastojen vastuullisuusvertailu näyttää tältä (taulukko alla). Kuten huomaa, järjestys mukailee Morningstarin mittareilla saatua rankingiä. XACT Nordenia ei tässä voi olla mukana, sillä se seuraa eri indeksiä, joka on Handelsbankenin Nordic ESG -indeksi. Tämä rahasto on siis jo lähtökohtaisesti vastuullisuuteen pyrkivä ja arvatenkin näitä kolmea muuta ETF-rahastoa vastuullisempi.

Edellä mainittujen mittareiden lisäksi voi vastuullisuutta itse analysoida tutustumalla niihin yrityksiin, joihin kyseinen rahasto sijoittaa. Myös nämä tiedot ovat rahaston sivulla selkeästi näkyvillä Nordnetin portaalissa.

Oman salkkuni ETF-rahastojen suurimmat omistukset ovat kuten taulukossa. Tähän listaan liittyen tulee huomioida, että se näyttää vain isoimmat omistukset.

Blackrockin sivuilta selviää lisäksi, että

• iShares MSCI USA Quality Dividend -ETF-rahasto altistuu sijoituksiensa kautta joko suoraan tai välillisesti seuraaville liiketoimille: kiistanalaiset aseet, ydinaseet ja tupakka.
• iShares Core MSCI World altistuu edellä mainituille ja lisäksi siviiliaseliiketoiminnalle, YK:n Global Compact aloitteen rikkojille, lämpöhiilelle ja öljyhiekalle. Täyskäsi toisinsanoen.
• Sama pätee iShares Core MSCI EM IMI -ETF-rahastoon, poissulkien ydinaseet.

Erikoista on, että eri mittareilla mitattuna World ränkkäsi omista ETF-rahastoista numero kakkoseksi vastuullisuuden osalta – siitäkin huolimatta, että sen omistukset osallistuvat suoraan tai välillisesti kyseenalaisiin liiketoimiin.

Taulukoiden tiedot on otettu 30.8. ja 31.8.2021.

Vaikuttavuussijoittaminen eli impaktisijoittaminen

Nykyään kuulee myös puhuttavan vaikuttavuussijoittamisesta eli impaktisijoittamisesta. Terminä tämä ei ole uusi, mutta sijoituskohteena se tekee vielä tuloaan. Impaktirahastoja löytyy kuitenkin jo jonkun verran. Näiden lähtökohtana on valita sijoituskohteiksi vain sellaisia yrityksiä, joilla on yhteiskunnallisesti iso vaikutus.

Sitran sivuilta lainaten: ”Vaikuttavuussijoittaminen on sijoitustoimintaa, jossa tavoitellaan tietoisesti mitattavia, positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia ja taloudellista tuottoa. Muutostavoitteet voivat liittyä vaikkapa syrjäytymisen tai ilmastonmuutoksen ehkäisyyn.”

Sanoisin, että tällainen rahasto on suht varma tapa sijoittaa vastuullisesti, sillä sen lähtökohdat ja tavoitteet ovat puhtaasti vastuullisuuteen sidottuja.

Mitä tällaiset firmat sitten voisivat olla?

Esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergiaan keskittyneet yritykset, kiertotalouteen erikoistuneet yhtiöt, oppimista edistävät firmat, joiden avulla parannetaan vaikkapa lasten matematiikkataitoja tai pelituottajat, joiden pelien avulla vähennetään kiusaamista. Nämä esimerkit löysin yhdestä Kauppalehden sivuilla olevasta mainoksesta.

Pörssiyritysten vastuullisuusraportointi

Yksittäisille yrityksille ei ole vielä yhtä selvästi saatavilla vastuullisuustietoja tai yleisvertailtavia tunnuslukuja, kuten rahastoille. Pörssiyrityksiä vertailtaessa keskitytään yhä perinteisiin taloudellisiin tunnuslukuihin eli P/E, P/B, P/S, EPS, osinkotuotto-% jne.

Tämä on harmillista ja se tekee yksittäisten yritysten vastuullisuusvertailun hankalaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sijoittajan tulee mennä vastuullisuustietoa hakiessaan yrityksen nettisivuille, kaivaa sieltä sijoittajille tarkoitetut sivut ja raporteista vastuullisuusraportti. Tämäkään ei takaa yritysten välistä vertailtavuutta, sillä edellä esitetyn kaltaisia rahastojen vertailuun tehtyjä vastuullisuusmittaristoja ei pörssiyrityksille vielä näytä löytyvän.

Jos yritys haluaa käyttää vastuullisuuraportoinnissa jotakin standardia, on yksi sellainen ns. GRI-ohjeisto, eli Global Reporting Initiative.

GRI:n sivuilta lainaten: ”The GRI Standards create a common language for organizations – large or small, private or public – to report on their sustainability impacts in a consistent and credible way. This enhances global comparability and enables organizations to be transparent and accountable.”

Lisätietoja: https://www.globalreporting.org/

Vastuullisuusraportointi – Case Marimekko

Otetaan yksittäisenä pörssiyrityksenä vastuullisuusraportoinnin esimerkiksi Marimekko. Marimekkoa löytyy omastakin salkusta. Vaateteollisuus on yksi niistä toimialoista, joka nousee esille usein vastuullisuudesta puhuttaessa. Vogue nosti hiljattain Greta Thunbergin lehtensä kanteen, eikä Thunberg säästellyt haastattelussa sanojaan mm. vaate- ja muotiteollisuuden viherpesuun liittyen.

Marimekon sivuilla vastuullisuus on nostettu etusivulle omaksi otsikokseen, mutta kun klikkasin sitä, en löytänyt mitään konkreettista. Asiaa planeetasta, ajattomasta designista, tulevista sukupolvista, oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta. Ei lukuja tai konkreettisia tavoitteita. Lopulta tajusin, että tämä ko. vastuullisuussivu olikin tarkoitettu kuluttajille.

Olen jakanut tämän mielipiteen ennenkin, mutta mielestäni juurikin Marimekolla olisi petrattavaa sijoittajasivujen kanssa. Navigointi tapahtuu sivun alapaneelista Me yrityksenä -otsikon alta. Normaalisti pörssiyrityksillä on sivun ylälaitaan kiinnitetty Investors tmv. täbi, jota kautta kaikki sijoittajatieto löytyy parilla klikkauksella.

Kun sitten löysin Marimekon vastuullisuuskatsauksen, löytyi 60-sivuisesta dokumentista mm. seuraavaa:

• Arvoketjun esittely
• Marimekon viisi omaa vastuullisuussitoumusta ja niiden alla olevien tavoitteiden status peilaten YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, esim.:
  • Reklamoitujen tuotteiden määrä, Better Cotton Initiative -puuvillan osuus puuvillasta, ihmisoikeuksien huomioon ottaminen, tehdasauditointien tulokset (syrjintä, pakkotyö, työajat), hiilijalanjälki, energiatehokkuus ja eettiset koulutukset työntekijöille
• Ympäristövastuun & henkilöstövastuun avainlukuja taulukossa esiteltynä, mm. hiilidioksidipäästöt ja henkilöstön diversiteetti. Tiesitkö, että Marimekon omat toiminnot (kangaspaino, toimisto & myymälät) saavuttivat hiilineutraaliuden vuonna 2020? Tai että Marimekon hallituksesta 50% on naisia?

Huomioitavaa on, että Marimekon vastuullisuuskatsausta ei ole varmennettu kolmannen osapuolen toimesta, sillä sitä ei laissa vaadita.

Marimekko kertoo, että on soveltuvin osin hyödyntänyt kansainvälistä GRI-raportointistandardistoa vastuullisuuskatsauksessaan ja tehnyt sitten GRI-sisältövertailun oman katsauksensa loppuun. Ihan kaikkia kohtia GRI:stä ei Marimekon raporttiin ole sisällytetty.

Koko raportin voi lukea täältä: https://company.marimekko.com/fi/vastuullisuus/

Asiantuntijan kommentti vastuullisuusraportoinnista

Eräs ystäväni on opiskellut kauppatieteellisessä rahoitusta ja teki gradun vastuullisuusasioista. Hänen kertoman mukaan kansainväliset vastuullisuusraportointistandardit ovat ongelmallisia. Raportoitavia mittareita on yhden standardin sisällä kymmeniä tai satoja, eikä kaikkien mittareiden raportointi ole aina tarkoituksenmukaista. On vaikeaa tietää missä menee viherpesun raja.

GRI on kuulemma yksi käytetyimpiä standardistoja, mutta muitakin löytyy; SASB, CDSB, CDP, Integrated Reporting framework, World Economic Forum framework, Impact-Weighted Accounts Project, SDG jne.

Ilmeisesti osa näistä raportointistandardeista on käynyt keskusteluja yhdistymisestä, mutta mitään konkreettista ei ole vielä saavutettu. Tämä olisi kyllä kuulemani mukaan erittäin tervetullutta!

Kryptovaluutat ja vastuullisuus

Koska postaus koskettaa vastuullista sijoittamista, on loppuun vielä pakko nostaa kryptot esille.

Kryptovaluutoillahan on järjetön hiilijalanjälki, joten tämä on hyvä tiedostaa, jos haluaa painottaa sijoittamisessa vastuullisuutta. Koska kyse on virtuaalivaluutasta, hiilijalanjälki syntyy valuutan tietokoneilla tehtävästä louhinnasta syntyvästä energiankulutuksesta.

Ylen artikkelin (2/2021) mukaan pelkästään Bitcoinin louhinnasta syntyvät päästöt ovat nyt jo yhtä suuret kuin koko Suomen päästöt! Ajatelkaa. Tutkimusten mukaan Bitcoinin päästöt ovat 78-130 TWh vs. Suomi 86 TWh vuodessa. Tämän valuutan päästöt kasvavat koko ajan.

Koska kryptot eivät liiku perinteisten pankkien kautta, kryptot mahdollistavat myös rahanpesun ja muuta rikollista toimintaa, joka luonnollisesti menee vastuullisuuden rajojen ulkopuolelle. Toisaalta kryptot saattavat joissain maissa tarjota turvallisen tavan säilyttää varallisuutta, jos omien pankkien toimintaan tai valtioon ei voi luottaa. Siksi kryptot ovatkin suosittuja tietyissä kehitysmaissa. Kaksiteräinen miekka siis.

Itse en ole kryptoihin sijoittanut siitä syystä, että en ymmärrä mihin niiden arvostus perustuu. Suoraan sanottua en ole ollut yhtään kiinnostunut kryptoista. Kryptojen ympäristövaikutus on hyvä lisäsyy olla sijoittamatta niihin.

Inspiraatiota

Kävin taannoin tekemässä Sitran hiilijalanjälkitestin.

Hyvä uutinen on se, että tulokseni oli alle keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljen. Oma hiilijalanjälkeni oli 8 100 kg CO2e / vuosi, keskiarvo 10 300 kg.

Mukana oli kohdallani yhdet edestakaiset lennot ja yksi edestakainen laivamatka. Vain nämä muodostavat n. 40% hiilijalanjäljestäni. Jos laivamatkan tiputtaa pois, tippuvat päästöt 400 kg CO2e. Lentojen osuus on yli 3 000 kg CO2e.

Huono uutinen on se, että matkaa 2 500 kg:an, johon meidän kaikkien tulisi pyrkiä, on vielä jonkun verran. Ekoenergiaan siirtymällä ja lentomatkojen päästöjä kompensoimalla pääsisin lähemmäksi tavoitteita. Tämä on lohdullista. Muutoin kuluttamiseni on testin mukaan kohtuu hyvällä mallilla.

Toinen vastaava testi löytyy Ympäristökeskuksen sivuilta. Tätä en ole vielä itse käynyt tekemässä.

Ohessa vielä myös linkki Terhin rahablogin Instagram-postaukseen aiheesta.

Innostuitko vastuullisesta sijoittamisesta?

*Avaa maksuton asiakkuus Nordnetiin

Disclaimer: Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Ps. Terhin rahablogi ei anna sijoitussuosituksia.