Menu
Inspiroidu / Rahakasvatus / Rahatiedot & -taidot / Sijoittaminen

Mitä sanoisin 20-vuotiaalle itselleni?

Meistä varmasti moni tunnistaa taloudenpidossaan asioita, joita olisi voinut tehdä toisin. Koska varallisuuden kerryttämisessä aika on yleensä merkittävin tekijä, sitä paremmat tulokset saa, mitä aikaisemmin aloittaa. Ei siis kannata jäädä murehtimaan mitä olisi voinut tehdä toisin, vaan aloittaa tänään.

Mutta mistä esimerkiksi nuori saa sitten tietoa varallisuuden kerryttämiseen liittyen? Mielestäni vanhemmilla ja opetuksella on iso merkitys tässä, mutta ennen kaikkea kimmokkeen täytyy lähteä nuoresta itsestään. Minulla tuota kimmoketta ei ollut. Ei ennen kuin aloitin työskentelemään pankissa 25-vuotiaana ja ymmärsin korkoa korolle -ilmiön. Tätä ennen säästin, mutta en sijoittanut.

Terhin rahablogin ensisijaisena tavoitteena on jakaa oppimaani lukijoilleni ja siten auttaa pääsemään kohti omia päämääriä. Niinpä kerron teille nyt omasta rahamatkastani ja mitä tekisin toisin.

Opiskeluaika ja monipuoliset duunit

Jotta ymmärrätte lähtökohtani, avaan teille miten ensimmäiset suuremmat palkka-ansioni käytin.

Aloitin v. 2005 opinnot Kauppakorkeakoulussa. Olin silloin 19-vuotias. Asuin kotona, koska olen stadista kotoisin ja koulu oli 30 minuutin bussimatkan päässä. Kävin töissä opintojen ohella koko ajan, vaikka mitään laskuja en kotona asuessani joutunut maksamaan.

Ensimmäisen opiskeluvuoden syksyn tein lähes täysipäiväisesti töitä kahvilassa. Koska työvuorojen osalta ei joustettu, jouduin kuitenkin lopettamaan, sillä opinnot kärsivät eivätkä energiat riittäneet. Tämän jälkeen tein pari vuotta keikkatöitä vaatekaupoissa, markkinoinnin promohommia, random toimistokeikkoja, mitä ikinä oli tarjolla. Kahden kesän verran tein töitä täysipäiväisesti vanhassa kesäduunissani Lintsillä. Kolmannen opiskeluvuoden syksyn olin töissä kuntosalilla, kunnes sain ensimmäisen toimistotyön Tapiolan vakuutusyhtiöstä v. 2008, jossa sittemmin siirryin Tapiola Pankin puolelle.

Tienasin siis ihan kivasti, etenkin kun ottaa huomioon, että asuin kotona 21-vuotiaaksi. Joku varmaan ajattelee, että olin fiksu, aloitin säästämisen ja sijoittamisen aikaisin ja sain mukavan pesämunan kerättyä. En todellakaan, sillä käytin kaikki rahani VAATTEISIIN & BAILAAMISEEN. Tietenkin! Mihinkäs muuhun. Rehellisesti en ymmärrä miten sain kaiken sen rahan kulumaan. Asuin kotona, kulut olivat 0€, kävin töissä.

Lyhytjänteistä säästämistä kuluttamiseen ja kallis opiskelijavaihto

Käytin siis suurimman osan palkastani elämiseen. Sen verran kuitenkin onnistuin säästämään, että sain ostettua joitain huonekaluja kotiini, kun sitten muutin pois kotoa. Nimittäin neljä nahkaista ruokatuolia, jotka maksoivat lähemmäs 1 000€! Vuosi oli 2007 eli tuon ajan hintatasoon nähden kyseessä oli aika kalliit tuolit. Muistan kuitenkin, että neuvottelin alennuksen näistä!

En ollut yhtään pitkäjänteinen säästämisen kanssa. Jos jotain säästöjä oli, niin ne oli säästetty jotain tavaraa varten (kuten neljään nahkatuoliin) ja pian käytetty. Näin jälkikäteen en ymmärrä miksi huonekaluja piti ostaa uutena? Vintagekaupoista, kirppikseltä ja sukulaisilta olisi varmasti tehnyt tyylikkäämpiä sisustuslöytöjä.

23-vuotiaana menin Jenkkeihin opiskelemaan puoleksi vuodeksi. Otin kaikki mahdolliset opintolainat mitä sain, koska en ollut nostanut yhtään opintolainaa siihen mennessä. Terveellinen ruoka, vuokra ja jenkkiläinen puhelinliittymä olivat kalliita, mutta voin kertoa, että iso osa opintolainasta meni taas VAATTEISIIN & BAILAAMISEEN. Okei, ehkä vähän myös reissaamiseen. En silti jättäisi mitään tekemättä. Vaihto-opintoja kokemuksena ei voi rahassa mitata.

8 ohjetta parikymppisen rahamatkaan

Sitten siihen mitä sanoisin parikymppiselle itselleni. Osan näistä osasinkin poimia silloin matkan varrella. Näitä vinkkejä voi hyödyntää minkä tahansa ikäinen.

  1. Aseta joku prosentti minkä palkasta + opintotuesta laitat sivuun, esim. 20% -> 10 % käteisbufferiin ja 10% muuhun säästökohteeseen, jossa raha tekee töitä ja kasvaa arvoa vuosien aikana (esim. rahastosäästäminen).
  2. Jos unelmissa on oma asunto, aloita asuntosäästäminen heti, eli avaa ASP-säästötili.
  3. Nosta kaikki mahdollinen opintolaina. Jos ei muuta, niin sijoita se vaikka osakkeisiin. Saat sille vuosittain tuottoa jo pelkkien osinkojen muodossa, jos valitset esim. 5% osinkotuottoa maksavien firmojen osakkeita. Plus vuosien aikana kertyvä mahdollinen arvonnousu osakkeille. Toinen hyvä vaihtoehto on vähäkuluinen indeksirahasto, joka eroaa perinteisestä rahastoista pienempien kulujensa ansiosta. Huom. osingot ja kotiutetut voitot lasketaan (pääoma)tuloksi, joka vaikuttaa opintotuen määrään.
  4. Laske tienestit huolella, ettet saa ikäviä kirjeitä Kelalta takaisinperittävistä opintotuista. Tämän kanssa olin tarkka, eikä pettymyksiä tullut. Tienasin enemmän kuin rajat sallivat, mutta peruin tai palauttelin sitten tukia etukäteen.
  5. Asu kotona niin pitkään kuin mahdollista, tässä säästää pitkän pennin. Hyödynnä opiskelija-asuntoja tai kaupungin kämppiä. Asuntohakemus kannattaa laittaa joka tapauksessa, koska hakemusjonot näihin kämppiin ovat pitkiä. Asuin itse HOAS:illa edullisessa opiskelija-asunnossa ja myöhemmin meitä priorisoitiin Helsingin kaupungin asuntojonossa, koska opiskelija-asunnon asumisaika oli menossa umpeen.
  6. Liity työttömyyskassaan heti kun pystyt ja tarkista kerryttääkö opintojen aikana tehdyt duunit työssäoloehtoa – näin et jää tyhjän päälle vaikka valmistuisit työttömäksi. Jäsenyys kannattaa AINA olla, työssä tai ei. Jäsenyyden maksun saa vähentää verotuksessa.
  7. Valmistu määräajassa (v. 2020 seitsemän lukukautta), että saat opintolainavähennyksen verotuksessa! Minulla meni puoli lukukautta yli, koska menin täysipäiväisiin töihin kesken gradunteon. Näin ollen tuo veroetu meni ohi minulta.
  8. Nauti myös elämästä! Opiskelijavaihto maksaa, mutta on jokaisen kokemuksen arvoinen.

Sijoitustaipaleen aloittaminen – perinteisiä rahasto-osuuksia ja Nokian osakkeita

Kuten aiemmin kerroin, ensimmäiset rahastosäästöni tein v. 2011 ihan perinteiseen rahastoon kuukausisäästämällä pienen summan. Lisäksi ostin v. 2011 ihkaensimmäiset osakkeeni, Nokian tietenkin. Myin nämä rahastot voitollisena v. 2014 ja Nokian osakkeet reilusti tappiollisena v. 2019. Nykyään sijoitusstrategiani pitää sisällään kustannustehokkaita indeksirahastoja (ETF) ja suoria osakesijoituksia.

Enää kaikki rahani eivät siis mene VAATTEISIIN & BAILAAMISEEN. Olen keksinyt rahoilleni jotain järkevämpää tekemistä, ja nimenomaan tekemistä – rahat siis tekevät töitä minulle. Kippis sille!

PS. Arvatkaa kuinka monta vaatetta minulla on noilta ajoilta jäljillä? Ei yhtäkään. Ruokatuolit ovat kuitenkin edelleen jäljellä, jesh!

No Comments

    Leave a Reply