Vuosi on hyvä lopettaa ensimmäiseen sijoitusaiheiseen postaukseen täällä blogin puolella. Instagramin puolella puhun paljonkin sijoittamisesta, mutta täällä blogin puolella olen toistaiseksi puhunut muista aiheista.
Tässä postauksessa käyn läpi sijoitusvuoteeni mahtuneet onnistumiset ja epäonnistumiset, tai oikeastaan oppitunnit. Onnistumiset ja oppitunnit kuuluvat sijoitusharrastukseen. Matkan varrella oppii ja kehittyy. Voisin sanoa, että tänä vuonna olen oppinut eniten sijoittamisesta kuin yhtenäkään aiempana vuotena sijoitusurani aikana. Vaikka koronan aiheuttama pörssiromahdus hirvitti ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, pidin pään kylmänä ja ostin lisää. Täytyy myöntää, että osittain myös nautin siitä, että sain olla osa tätä historiallista pörssiromahdusta. Kiitokset oppimisesta kuuluu myös tälle blogille, joka suorastaan pakottaa minut oppimaan uutta päivittäin.
Seuraavaksi olen listannut tämän sijoitusvuoteni kohokohdat. Nämä menevät kronologisessa järjestyksessä. Lopuksi kerron vielä lyhyesti tavoitteistani ensi vuodelle.
Tervetuloa katselmoimaan sijoitusvuotta kanssani!
Viisi oppituntia
Finnairin tankkaus tammikuussa juuri ennen romahdusta
Tammikuun lopussa olin ostanut salkkuuni lisää Finnairia, koska pidin 5,42 hintaa edullisena ja halusin tuoda Finskin keskihintaa alas ja pienentää tappioita. Huhtikuussa 2019 olin nimittäin ostanut Finnairia hintaan 8,39.
Tämä taktiikka oli toiminut pitkällä tähtäimellä mm. Fortumin kanssa. Nimittäin kun helmikuussa 2012 ostin Fortumia ensimmäisen kerran, sen kurssi oli 18,75. Heinäkuussa 2016 tasasin keskihintaa ja ostin Fortumia hintaan 14,16. Koronadropissa maaliskuussa 2020 sain Fortumia vielä hintaan 13,34. Tämän päivän keskikurssini on 15,36. Tämän päivän hinta on 19,80-luokkaa. Fortum on näin ollen tällä hetkellä salkussani noin +29%. (Fortumin uudesta strategiasta ja tulevaisuuden painopisteistä sekä miljardi-investoinneista kerroinkin Instagramin puolella monen stoorin verran Terhin talousuutisissa viime viikolla.)
No, tuo Finskin ajoitus ei siis todellakaan mennyt putkeen, koska maaliskuun puoleenväliin mennessä hinta oli tullut n. 39% alaspäin siitä mitä olin silloin tammikuussa maksanut. Lisää se laski vielä toukokuun puolessavälissä, jolloin hinta oli tullut melkein 45% alaspäin siitä mitä maksoin tammikuussa. Merkintäoikeusannin jälkeen, jolloin osakkeen arvo laskettiin uusiksi (tästä alempana kohdassa onnistumiset) Finskiä sai alimmillaan hintaan 0,366 lokakuun loppupuolella! Siis 37 sentillä.
Olen edelleen Finskin kyydissä mukana lähinnä periaatteellisista syistä. Minulle on tärkeää, että Suomella on oma lentoyhtiö. Samoista syistä osallistuin myös Finnairin merkintäoikeusantiin. Oman lentoyhtiön merkityksen on nähnyt mm. rokotteiden toimituksessa, jossa lentoyhtiöillä on kriittinen rooli nopean toimituksen ja vaativien toimitusolosuhteiden vuoksi. Finskihän on kertonut olevansa valmis kuljettamaan rokotuksia myös Aasiaan.
Rahaa on siis palanut, mutta minulle hyvien syiden johdosta. Tällä hetkellä Finski on reilu 23% tappiolla. Voisi olla enemmänkin 😀
Sotakassan puuttuminen kun koronadroppi alkoi helmikuussa
Yksi emämoga tänä vuonna oli sotakassan puuttuminen. Nyt jos koskaan sellainen olisi tarvittu! Sotakassa on erillinen käteissäästö nimenomaan sijoittamista varten. Kun sotakassassa on likvidiä käteistä esim. 10% salkun arvosta laskettuna, voi houkuttelevat kaupankäyntipaikat hyödyntää ja tehdä mukavat voitot. Ja mikä olisi ollut houkuttelevampi kaupankäyntiajankohta kuin tämä alkuvuoden pörssiromahdus?
Kun pörssiromahdus tuli, en ollut siis varautunut tähän erillisellä sotakassalla. Otin riskin ja käytin puskuriani. Käytin sitä aika paljonkin. Näin ei saisi tehdä, koska sijoitetut rahat tulee olla valmis häviämään. Asennoiduin kyllä tähän, koska kellään ei ollut tietoa milloin pörssi toipuu. Salkun arvostani oli siis sulanut 40% pois ja mitä tein? Käytin puskurini melkein kokonaan ja tankkasin Sampoa, Nokian renkaita, Cityconia, Fortumia ja Stora Ensoa.
Nyt minulla on sotakassa, johon ohjaan mm. kaikki osingot ja kaiken ylimääräisen, joka ei mene puskuriin tai muille säästötileille.
Sampon tankkaus liian aikaisin helmikuussa
Sampo ja Nokian renkaat olivat ensimmäisiä osakkeita, joita ostin lisää kun koronadroppi alkoi. Sampon osalta lasku alkoi 12.2. ja tein ensimmäiset ostot jo 28.2., kun pohjilla oltiin vasta 16.3. En näe tätä silti maailmanloppuna. Tällaisissa markkinatilanteissa ajoitus on äärimmäisen haastavaa. Osa ostoista osuu pohjille, kuten olen myöhemmin kertonut. Osa ostoista taas ei osu pohjille ja silloin päätyy maksamaan vähän enemmän. Siksi ajallinen hajautus on tärkeää.
Sampon osalta maksoin ylihintaa: 37,13. Hinta ei ole edelleenkään palautunut, tämän päivän kurssin ollessa vajaa 34,75. Marraskuussa Sampo kävi yli 37,00, mutta tämän jälkeen ollaan tultu alaspäin. Olen Sampon kanssa silti hyvin voitolla, sillä keskiomistukseni on 27,48. Sampo kuuluu yksiin vanhimpiin omistuksiini. Aika on yleensä sijoittajan puolella.
Sampo on viime aikoina ollut uutisotsikoissa Nordeasta luopumisen vuoksi. Sampo haluaa keskittyä corebisnekseensä, joka on vakuutustoiminta. Nordeasta luovutaan erissä seuraavien vuosien aikana. Ensimmäinen erä Nordean osakkeita on jo myyty pois tänä syksynä. Mielestäni suunta on hyvä.
Sampossa hyvää on osinkotuotto, joka on yli 4%. Sampo maksoi osingot tänä vuonna, joskin myöhässä ja leikattuna.
Saa nähdä hamstrataanko Sampoa takaisin alkuvuodesta sijoittajien toimesta. Jos nyt loppuvuonna ollaan vain haluttu realisoida tappioita tämän osalta? Tämä yleensä painaa hintaa entisestään alaspäin, kun on kiire saada mustat lampaat pois salkusta ennen vuoden vaihdetta verohyödyn maksimoimiseksi.
Cityconin tankkaus liian aikaisin maaliskuussa
Ostin Cityconia ensimmäisen kerran heinäkuussa 2019 hintaan 9,27. Ajatus tämänkin (kuten Finskin) lisätankkauksen osalta tänä vuonna oli tuoda keskihintaa alemmas ja pienentää tappiota. Tein sen silti aaaaivan liian aikaisin ymmärtämättä mitä korona tekee juurikin Cityconin kaltaisille yrityksille. Citycon on yksi pahimmista koronakärsijöistä salkussani Finskin aisaparina.
Cityconin bisnes perustuu kauppakeskuskiinteistöjen omistukseen ja arvatkaa mitä tapahtui, kun rajoitukset napsautettiin päälle? Kävijävirrat tyrehtyivät, kauppa stoppasi kuin seinään ja kauppakeskuksien kauppiaat joutuivat pulaan. Vuokranmaksussa tuli ongelmia; kauppakeskuksien vuokrat eivät ole edullisimmasta päästä ja ne ovat usein pitkiä sitovia vuokrasopimuksia.
Pörssin yleistä pudotusta oli kestänyt 1,5 viikkoa, kun ostin Cityconia maaliskuun alussa hintaan 8,895. Kun olisin odottanut 3 viikkoa, olisin saanut Cityconia reilu 5,00 eurolla. Keskiomistukseni on nyt 9,14. Tämän päivän kurssi on 8,00. Tämä tarkoittaa sitä, että omistukseni on yli 12% miinuksella. En siis onnistunut suunnitelmissani.
Koronan vaikutukset Cityconiin voivat olla pitkätkin, kun yrittäjiä menee (ja on mennyt) konkurssiin. Tyhjä liiketila on suoraan pois Cityconin vuokratuloista ja kassavirrasta. Toisaalta on puhuttu kuluttajien pakkautuneesta kysynnästä, joten mielenkiintoista nähdä mitä ensi vuosi tuo tullessaan kauppakeskuksille.
Yksi lohduttava asia tässä on, että Citycon on erinomainen osingonmaksaja. Cityconin osinkotuotto on yli 6%. Olen koukussa hyviin osingonmaksajiin. Tänäkin vuonna osinkoja maksettiin, tosin kolme neljästä osingosta leikattiin pienemmäksi tilanteen takia. Citycon maksaa osinkoja neljä kertaa vuodessa = kerran kvartaalissa.
Vuoden 2020 osinkosekoilu
Yhtenä harmituksena tälle vuodelle on pakko mainita osinkojen peruuntumiset, niiden myöhästymiset ja/tai leikkaamiset sekä huono sijoittajaviestintä aiheeseen liittyen. Lähes kaikki salkkuni firmoista vähintään leikkasivat osinkoja. Osinkoja on rapsahdellut tilille tai sitten ei, sijoittajaviestintä on ollut surkeaa. Samaa mieltä sijoittajaviestinnästä oltiin sekä Instagramin että Facebookin puolella, kun kysyin asiasta.
Salkustani Finnair, Marimekko ja Nordea peruivat osingot kokonaan vuodelta 2020.
Finnairin ymmärrän täysin. Tammi-syyskuun tulosraportissa 2020 Finnairin liikevaihto oli laskenut 68,7% verrattuna edellisvuoden samaiseen jaksoon. Kaikki mahdollinen kassassa oleva raha on käytetty operaatioiden ylläpitoon ja hengissä pysymiseen. Siksi järjestettiin myös merkintäoikeusanti, jolla kerättiin lisärahaa.
Marimekon osalta kassavaroja kyllä riittäisi ja hallituksella olisi ollut valtuutuskin maksaa osinkoja, mutta niitä ei ole tänä vuonna kuulunut. On spekuloitu, että solidaarisuussyistä yhtiö ei ole halunnut maksaa osinkoja. Marimekko on irtisanonut ja lomauttanut henkilöstöä, eikä halua ilmeisesti aiheuttaa kränää osingonmaksulla. Sijoittajaviestinnässä asiaa olisi voitu avata hieman näkyvämmin. Nyt arvailut ovat analyytikoiden varassa.
Nordea ei ole saanut maksaa osinkoja, vaikka olisi halunnut. Jopa ensi vuoden jättiosingot (puhuttiin 10%:ista) jouduttiin leikkaamaan murto-osaan. Syynä taustalla on EKP ja heidän antamat suositukset euroalueen pankeille.
Se mitä osingoille tapahtui tänä vuonna oli hyvä oppitunti minulle, osinkojen rakastajalle, että niihin ei voi luottaa. Osinkojen varassa elämiselle ei ole taetta.
Kuusi onnistumista
ETF:n myynti voitolla helmikuussa juuri ennen koronadroppia
Olin täysin unohtanut tämän! Helmikuun alussa juuri ennen koronadroppia halusin keventää ETF-painoa salkussa ja ostaa osakkeita tilalle (tarkalleen ottaen Nokian renkaita). Minulla on nimittäin 4 eri ETF:ää salkussa ja paino oli mielestäni liian iso. Möin pikkuisen alle tonnilla erästä voitollista ETF:ää. Tuonhan pitäisi muuten mennä sen verottoman tonnin myyntirajan alapuolelle, josta puhuin Instassa. Eli myyntivoitosta ei pitäisi mennä mitään veroa: ”Luovutusvoitto on verovapaa, jos kaiken verovuonna luovutetun omaisuuden luovutushinnat ovat yhteensä enintään 1 000 euroa.”
Summa summarum: sain realisoitua juuri ennen pulkkamäen alkua pienen summan voittoja, toivottavasti verovapaasti. Kannattaa kuitenkin muistaa, että voittoja ei kannata realisoida ellei sinulla ole valmista suunnitelmaa mihin rahat seuraavaksi laitat. Tilillä niitä ei kannata makuuttaa – paitsi tietty määrä puskurissa –> esim. kuukausibudjetti x3 ja sotakassassa –> esim. 10% salkun arvosta.
Fiskarsin ostaminen salkkuun helmikuussa ja kotoilutrendi
Satuin ostamaan Fiskarsia uutena salkkuuni helmikuun alussa. Fiskars lukeutuu koronavoittajiin, sillä heillä on ennen kaikkea kotoilutuotteita. Tätähän trendiä en tietenkään osannut arvata alkuvuodesta. Toki kurssi kävi maaliskuussa aika alhaalla, kuten suurin osa muistakin osakkeista, 7,91:ssä tarkalleen. Fiskars on kuitenkin toipunut dropista paremmin kuin moni muu.
Ostin Fiskarsia helmikuun alussa hintaan 12,15 ja arvo on noussut nyt n. 15,00. Tuottoa on siis tullut yli +23% alle vuodessa. Tämä on huima tuotto noin lyhyessä ajassa.
Lisäksi Fiskars on yksi niistä harvoista yrityksistä, jotka maksoivat osingot normaalisti omistajilleen tänä vuonna, koska päätös osingoista oli ehditty tekemään ennen kun yhtiökokouksia alettiin perumaan. Osinkotuotto on lisäksi ihan ok, nykyarvostuksella 3,73% (yli 5% on minun skaalassa huippu ja n. 5% tavoittelen koko salkulleni).
Melkein pohjiin osuminen Stora Enson ja Fortumin kanssa maaliskuussa
Kun kurssit laskevat pulkkamäkeä, yksi sääntö ennen muita kannattaa pitää mielessä: osta pienissä erissä pikkuhiljaa, äläkä ainakaan myy. Noudatin tätä sääntöä ja osuin melkein pohjiin kahden sijoituksen kanssa: Stora Enso ja Fortum. Ostin molempia 16.3. ja pohjat näissä molemmissa lyötiin 23.3. Hyvin lähelle siis osui.
Storan alin hinta tuolloin maaliskuussa oli 7,362 ja sain sitä hintaan 7,864. Fortumin alin hinta oli 12,280 ja sain sitä hintaan 13,34. Fortumissa tuo ero oli jopa euron ihan pohjista, mutta tuossa markkinatilanteessa pidän tätä eroa kohtuullisena ja ajoitusta hyvänä.
Storan hinta tänään on 15,70 luokkaa ja Fortumin tosiaan 19,80 luokkaa. Molemmat ovat siis nousseet kivasti.
Finnairin merkintäoikeusantiin osallistuminen kesäkuussa
Kesäkuussa 2020 sain osallistua Finnairin merkintäoikeusantiin. ”Sain” siksi, että tämä oli mielestäni todella jännittävä tapahtuma! Siksi myös lasken sen onnistumisiin, ottamatta niinkään kantaa mitä tässä rahallisesti tapahtuu. Aika näyttää sen.
Merkintäoikeusannissa yhtiö laskee markkinoille lisää osakkeita kerätäkseen rahaa yhtiön kassaan. Nykyisille osakkeenomistajille annetaan merkintäoikeusannissa merkintäoikeuksia ennalta määrättyyn hintaan, eli nimensä mukaisesti oikeus merkitä uusia osakkeita tiettyyn hintaan, ja tämä hinta on yleensä sijoittajille houkutteleva.
Finskin tapauksessa kutakin osaketta kohden sai yhden merkintäoikeuden, jolla sai merkata 10 Finskin osaketta hintaan 0,4 e per osake –> eli yhden merkintäoikeuden käyttämiseen meni siis 4e ja sitä vasten sai 10 uutta osaketta. Ajatelkaa, olin n. vuotta aiemmin ostanut osaketta hintaan 8,39 ja nyt sitä sai 40 sentillä. Nyt viimeistään sain mahdollisuuden tasata niitä tappioita 😀 Päätin käyttää kaikki merkintäoikeuteni. Tämä tarkoitti sitä, että koska minulla oli 230 kpl Finskin osaketta sain ostaa 2300 kpl uutta Finnairin osaketta hintaan 920e. Keskiomistukseni Finskin osakkeelle on nyt tasan 1 euro. Tänään Finnairin osakkeen hinta oli 0,766, kun tsekkasin tätä kirjoittaessa pörssin.
Merkintäoikeusanneistahan seuraa se, että osakkeen arvo valuoidaan uudestaan, koska firmaan tulee lisää osakkeita ja pääoma pitää jakaa useammalle osakkeelle. Vanhat osakkeet siis menettävät arvoaan. Näin ollen osa päätti myydä osakkeensa ennen annin toteutumista välttyäkseen tappioilta. Samalla he kuitenkin menettivät mahdollisuuden ostaa osakkeita 40 sentin hintaan. Osa taas päätti myydä merkintäoikeutensa pörssissä eteenpäin, näinkin voi tehdä. Tein kuitenkin taustatyötä ja ymmärsin näistä puheista, että tuossa ei yleensä tee voittoa.
Markkinat sekosivat näihin aikoihin ja hetkellisesti Finskin kurssi nousi päättömiin lukuihin. Uutisissa spekuloitiin, etteivät piensijoittajat ymmärtäneet tätä juttua ollenkaan. Jotkut tekivät hyvät profitit tässä epätavallisessa markkinareaktiossa.
Finnairin anti muuten ylimerkittiin 110,7% – niin suosittu se oli. Kaikki merkinnät eivät siis päässeet toteutumaan, halukkaita oli yli tarjonnan. Mielenkiintoista nähdä teenkö tällä koskaan voittoa. Ensi vuosi ja ehkä sitä seuraavakin menee vielä tappiolla. Ehkä 2022 käännytään lievästi voitolle.
Salkun arvo rikkoi uuden kymmentuhatluvun syyskuussa ja vuosituotto palasi alkuvuoden lukuihin joulukuussa
Sijoitustavoitteeni tälle vuodelle toteutui vihdoinkin syyskuussa ja pääsin salkkuni kanssa uudelle kymmentuhatluvulle.
YTD-tuottokin (= year-to-date eli kehitys vuoden alusta) päätyi positiiviselle, +7,26% tasolle. Helmikuussa ennen romahdusta tuotto oli +6,33%. Pääsin siis tämän yläpuolelle, joka on jo voitto sinänsä tällaisena vuotena.
ETF-kuukausisäästämisen uudelleenaktivointi marraskuussa
Tämän vuoden tapahtumat saivat minut kyseenalaistaan sijoitusstrategiani. Sen sijaan, että tekisin pelkkää puhdasta osakepoimintaa, halusinkin jatkaa taas ETF-kuukausisäästäjänä. Olin laittanut tämän holdiin toukokuussa 2019, koska tylsistyin ETF:iin. Syynä sijoitusstrategian muuttamiseen oli ihan se, että tällaisessa turbulentissa markkinassa ETF:t luo kustannustehokasta hajautusta eri firmojen ja toimialojen välillä ja kuukausisäästäminen antaa ajallisen hajautuksen. Puhdasta riskienhallintaa siis.
Olin alkuvuodesta vähentänyt ETF-painoa salkussa. Marraskuussa aloitin taas kuukausisäästämään kahteen ETF:ään. Olen tänä vuonna ollut siis vähän all over the place näiden ETF:ien kanssa 😀 Semmoista se on.
Alasaavutuksena mainittakoon vielä, että sain myös F:n aloittamaan ETF-kuukausisäästämisen!
Tavoitteet 2021
1. ASP-tilin varojen purkaminen ja sijoitussuunnitelma
Emme näe, että ostaisimme asuntoa lähiaikoina. Meillä makaa iso summa ASP-tilillä hädin tuskin inflaation kattavan talletuskoron voimin (1%). Tämä on surullista ja väärin rahoja kohtaan. Olemme keskustelleet tilin lopettamisesta ja varojen sijoittamisesta järkevästi ja maltillisesti, ajallisesti ja instrumenttien välillä hajauttaen. Seuraavaksi pitäisi selvittää miten tilin purkaminen onnistuu ja tehdä sijoitussuunnitelma rahoille.
2. Keskity salkun timantteihin
Osana sijoitusstrategian uudelleenarviointia tein päätöksen olla hamstraamatta enää yhtään lisää firmoja salkkuuni. Niitä on jo 12 ja ETF:iä on 4. Salkussani on hyviä firmoja. On aika tankata olemassa olevia timantteja, joita minulle tällä hetkellä ovat Neste, Sampo ja mahdollisesti Fortum. Ehkä muitakin.
3. Osinkojen tuplaaminen
Huom. tuplaaminen, ei tuhlaaminen! Eli tavoitteena siis vähintään tuplata firmojen maksamat osingot.
4. Salkun arvon triplaaminen
Osingothan nousevat, kun salkussa lisätään hyvin maksavien osinkopapereiden määrää. Olettaen, että osingot maksetaan normaalisti. Salkun arvonnousu sinällään ei tuo lisää osinkoja, vaan se vaatii konkreettisesti kappalemäärällisesti lisää osakkeita. Osinkotavoitteeni tarkoittaa karkeasti salkun koon tuplaamista tai triplaamista, riippuen siitä mihin päätän sijoittaa lisää ja mikä tämän firman osinkotuotto on. Salaa toivon salkun koon triplaamista. Tämä tavoite on riippuvainen seuraavan kohdan toteutumisesta.
5. Back to business
Eli työpaikka. Ehkä ensi vuosi on onnekkaampi tällä saralla? Tämän tavoitteen saavuttamisessa motivoi etenkin se, että se tukee vahvasti harrastustani.
Lopuksi…
Kiitän kaikkia teitä ihania lukijoitani kuluneesta vuodesta, vaikka tämä vuosi olikin vähän lyhyt ja alkoi meidän osalta vasta lokakuussa. Terhin rahablogi on saanut lämpimän vastaanoton teidän ansiostanne ?
Haluan toivottaa teille kaikille hyvää uutta alkavaa vuotta 2021! Nähdään ensi vuonna!
?PS. En anna sijoitussuosituksia. Tämä oli katsaus vuoden sijoitustapahtumiin ja sisältää omia näkemyksiäni ja spekulaatioitani firmoista. Sijoituspäätökset tulee aina tehdä omaa harkintaa käyttäen.
No Comments