Kun saunassa käymisestä tuli kallista luksusta

*sisältää mainoslinkkejä

Niinhän siinä kävi, että minäkin sain lopulta covidin heinäkuussa. Nimittäin samana iltana viime kertaisen blogipostauksen jälkeen alkoi kurkkukipu ja tiesin mitä se tarkoittaa, koska F oli saanut omat oireensa neljä päivää aiemmin. Yli kaksi vuotta selvittiin terveenä!

Oma covid oli lievä, mm. kuumetta, tukkoisuutta, väsymystä, maku- ja hajuaistin menetystä. Mieheni joutui kuitenkin sairaalaan. Yhtäkkiä hänellä ei toinen puoli kasvoista enää liikkunut, suupieli roikkui, silmä ei räpsynyt. Ambulanssi tuli nopeasti ja kaikki meni lopulta hyvin. En saanut mennä mukaan, mutta hoitajia, lääkäreitä ja muita ammattilaisia oli kuulemma yhteensä asiaa selvittämässä ja hoitamassa kymmenkunta. Parikymmentä testiä otettiin ja aivoista otettiin magneettikuvat. Diagnoosi oli yleensä ohimenevä kasvohalvaus (Bellin pareesi), luultavasti covidin laukaisema.

Täytyy myöntää, että muutama kauhuskenaario kävi mielessä ennen kuin kuulin lopullisen diagnoosin. Samalla tulin hyvinkin kiitolliseksi suomalaisesta terveydenhuollosta näissä tilanteissa. Silloin, kun henki voi olla kyseessä asiat toimivat. Loppulasku koko episodille oli n. 100 euroa (ambulanssi 25, sairaala 40, kontrolli erikoislääkärillä 40). Voin kertoa, että Jenkeissä loppulasku olisi ollut ainakin 5 000-10 000 dollaria.

Tästä on nyt kuitenkin melkein kokonaan toivuttu ja on aika päivittää blogi yli kuukauden tauon jälkeen.

Ajattelin, että tämänkertainen postaus voisi olla tällainen yleinen katsaus siitä mitä taloudessa tapahtuu tällä hetkellä ja mitä ajatuksia se herättää.

Aihioiden kerääminen ei uutisotsikoiden selailua kaipaa, sillä tällä hetkellä puhututtaa selvästi kolme asiaa:

(1) Energiakriisi ja sähkön hinnan nousu
(2) Inflaatio ja yleinen hintojen nousu
(3) Asumisen kustannukset ja korkojen nousu

Sähkön hinta kuusinkertaistui vuodessa

Energiakriisi alkaa tuntumaan kotitalouksien kukkarossa. Moni joutuu tällä hetkellä miettimään esimerkiksi sitä kuinka pitkään lämpimässä suihkussa viitsii lotrata tai viitsiikö saunaa lämmittää, uima-altaista puhumattakaan. Jälkimmäisiä ei Suomessa onneksi ihan hirveästi kotitalouksilla ole.

Meillä on kiinteähintainen määräaikainen sopimus Helenin kanssa, joka on solmittu vuosi sitten kesällä kahdeksi vuodeksi. Sopimuksessa energian hinta on 5,37 c/kWh ja perusmaksu 0€/kk. Tähän päälle sähkönsiirto 4,07 c/kWh ja perusmaksu 5,51€/kk. Helenin äpin mukaan meidän päiväkulutus on keskimäärin 7 kWh/pv eli 2 555 kWh vuodessa. Sähkölaskumme on siis n. 26€/kk. Kuulostaa kutakuinkin oikealta. Esimerkiksi viimeisin sähkölasku kolmelle kuukaudelle oli 82€.

Talouselämän sivuilta selviää, että Helenin markkinahintainen sähkö nyt syyskuussa maksaa 32,35 c/kWh ja perusmaksu on 3,93€/kk. Luin, että sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus vuodessa on n. 19 000 kWh. Tästä voi laskea mitä sähkönkulutus tällä hetkellä maksaa tällaiselle taloudelle, jos määräaikainen soppari on juuri mennyt umpeen. Pelkkä sähkö 6 147€ vuodessa, perusmaksut ja siirrot n. 850€ vuodessa. Tämä tekee lähemmäs 600€/kk.

Nämä kotitaloudet saivat tällä viikolla hyviä uutisia hallituksen budjettiriihestä, jossa päätettiin verovähennysoikeudesta tietyn summan ylittävältä osalta näiden överisähkölaskujen johdosta. Ilmeisesti myös sähkön arvonlisäveroon on tulossa huojennus.

Kukapa olisi koskaan uskonut, että sähkön hinnasta tulee seksikäs aihe…

Hinnat ovat nousseet melkein 8% vuodessa

Toinen asia, joka on puhututtanut koko kesän ajan on kiihtyvä inflaatio ja hintojen nousu. Alustavien tietojen mukaan elokuun inflaatio oli Suomessa 7,6%. Hinnat ovat siis kallistuneet tuon verran edellisvuoteen verrattuna.

Voin antaa tästä konkreettisen esimerkin mieheni suklaayritystä käyttämällä.

Suklaan hinta raaka-aineena on noussut vuodessa n. 15% ja pakkausten, eli suklaarasioiden alihankintahinta on noussut n. 10%. Tämä on tietysti johtanut siihen, että myös mieheni firma on joutunut nostamaan tuotteidensa hintoja, jotta katteet pysyisivät edes samalla tasolla kuin viime vuonna. Katteella tarkoitetaan sitä summaa, joka yrittäjälle jää käteen esimerkiksi tässä tapauksessa myydystä suklaarasiasta raaka-aine-, valmistus-, pakkaus- ja työkustannuksien sekä muiden kulujen (vuokra, sähkö jne.) jälkeen. Mutta anyhow, tässä inflaatiokierre onkin valmiina ja kaikkien yritysten hinnat toimitusketjussa nousevat.

Kotitalouksien kannalta hintojen nousu tarkoittaa sitä, että ruuan ja pakollisten menoerien kallistuessa muuhun kuluttamiseen jää vähemmän rahaa. Kuluttamisen tyrehtyessä talouden rattaat eivät enää pyöri yhtä jouhevasti, joka saattaa johtaa työttömyyden kasvuun (yrityksillä ei ole varaa pitää työntekijöitä jos rahaa ei tule), taantumaan ja pahimmassa tapauksessa lamaan.

Kuluttamisen tyrehtymisellä on siis negatiivinen vaikutus talouteen. Tähänkin hallitus keksi ratkaisun tai ainakin tilannetta helpottavan kädenojennuksen yhdelle väestöryhmälle: ylimääräinen lapsilisä joulukuussa. Hintalappu tälle on 112 miljoonaa euroa. Myös päivähoitomaksuja alennetaan.

Sain Instagramissa viestin, että eniten näissä hallituksen päätöksissä hiersi se, että pienituloiset* ja eläkeläiset jätettiin melkolailla kädenojennusten ulkopuolelle. *Pienituloinen Tilastokeskuksen mukaan: ”Pienituloisuuden raja oli yhden hengen kotitalouksissa 14 970 euroa kohden vuonna 2018. Toisin sanoen yhden hengen taloudessa asuva on pienituloinen, jos hänen nettotulonsa ovat alle 1 250 euroa kuukaudessa.”

Ehkäpä tätä piirakkaa olisi voinut jakaa tasaisemmin eri ryhmien välillä – siis niiden, jotka jotain tukea oikeasti tarvitsevat. Jostain syystä nyt kuitenkin lapsiperheiden kuluttamista haluttiin tukea reilusti muiden väestöryhmien jäädessä tällä kertaa toiselle prioriteetille.

Negatiivisten korkojen aika on ohi

Kolmantena ajankohtaisena asiana tietenkin asuntolainojen korkojen nousu. Negatiivisten korkojen ajoista ollaan vihdoin siirrytty ”normaalimpaan” tilanteeseen, jossa lainarahasta joutuu jopa maksamaan jotain.

Viimeisin lukema (2.9.2022) 12 kuukauden Euribor-korolle, joka on yleisin asuntolainan viitekorko Suomessa, on 1,896%. Suomen Pankin sivuilta selviää, että vielä huhtikuun alussa Euribor 12 kk oli negatiivinen -0,086%. Noin viidessä kuukaudessa nousua on siis tapahtunut melkein 2%.

Tämä nostaa tietysti kotitalouksien asumismenoja suoraan korkokulujen noustessa, mutta myös yhtiö-/rahoitusvastikkeiden nousun myötä siinä tapauksessa, että asunto-osakeyhtiöllä on ollut esimerkiksi yhteistä remonttilainaa.

Vastike ja sitä myötä asumiskulut voivat toki nousta myös toisista syistä. Siskoni antoi hyvän esimerkin heidän taloyhtiöstä, jossa vastikkeeseen kuuluu mm. vedenkulutus ja parkkipaikan sähkötolppa. Sähkön hinnan noustessa saattaa heillä myös vastike nousta tai sitten mahdollisesti peritään ylimääräinen vastike kattamaan kuluja.

Koronan aikaan asuntokauppa kävi suorastaan ylikuumana. Halvan lainarahan johdosta upgreidattiin isompaan asuntoon karanteenien ja etätyön vuoksi. Myös asuntosijoittajat hyödynsivät halpaa lainarahaa saaden korkeampaa oman pääoman tuottoa velkavivulla hankituista sijoitusasunnoista.

Nyt kallistunut lainaraha hillitsee asuntokaupoille lähtemistä jopa siinä määrin, että pääkaupunkiseudulle on ennustettu pientä hintojen laskua. Erään arvion mukaan asuntokauppojen määrä laskee tänä vuonna 20% edellisvuoteen verrattuna.

Talouselämän sivuilta löytyy hyvä laskuri korkomenojen kasvun laskemiseen. Asuntolainan kokonaiskorko muodostuu viitekorosta ja oman pankin marginaalista. Kyselin taannoin Instagramissa minkälaista marginaalia maksatte. Vastauksena sain 0,4-0,6%.

Jospa siis käytän tuota laskuria ja lasken näillä spekseillä vaikkapa 0,4% nykyisestä kokonaiskorkotilanteesta hyppäyksen 2,4% korkoon ja jos lainan määrä olisi vaikkapa 400 000 euroa ja laina-aika 25 vuotta, niin korkojen nousun vaikutus asumismenojen kasvuun on n. 370€ kuukaudessa.

500 000 euron asuntolainalla vaikutus olisi n. 470€/kk, 600 000 euron asuntolainalla 560€/kk jne. Puhutaan siis useiden satojen eurojen asumiskustannusten noususta kotitalouksissa.

Tästä voit käydä itse laskemassa omilla spekseillä tuon vaikutuksen.

Olemme miettineet muuttamista isompaan asuntoon ja tulleet siihen lopputulokseet, että nykyistä isommat neliöt keskusta-alueella kannattaa ostaa, ei vuokrata. Tämä on vähän minun periaatteita vastaan, mutta olemmekin tähän mennessä onnistuneet asumaan edullisesti vuokralla. Minulla saattaa siis olla vääristynyt käsitys omistusasumisesta…

Tein vertailulaskelman eräälle asunnolle, jonka lähetin myös lainaneuvottelijalle pankkiin katselmointiin. Vertasin siis vuokralla-asumisen ja omistusasumisen menoja ja hukkaanheitetyn rahan määrää. Kyseessä ei ollut sellainen kohde, jonka olisimme heti kiinnostuneet ostamaan, sillä tässä kohteessa oli korkea vastike ja paljon tulevia remppoja. Halusin kuitenkin saada arvion asumiseen liittyvistä kuukausimenoista noilla summilla.

Laskelman pääset katsomaan tästä.

Entäpä sitten sijoittaminen näinä aikoina?

No, on se varmasti pidemmän päälle ainakin järkevämpää kuin ylimääräisten rahojen makuuttaminen nollakorkoisella tilillä, jota inflaatio nakertaa. Lisäksi sijoittaminen on tällä hetkellä ”halpaa” kurssien ollessa alhaalla.

Nyt jos koskaan kannattaakin ottaa kynä ja paperia, listata omat kulut ja menot, ja budjetoida sijoittamiselle ja säästämiselle edes pieni summa kuukausituloista. Myös puskurille tulee varmasti tarvetta seuraavan vuoden aikana, joten tililläkin kannattaa pitää pieni summa rahaa tulevaa varten.

Tästä pääset helposti aloittamaan sijoittamisen lempisijoituspalvelussani Nordnetissä *Avaa maksuton sijoitussalkku.

—
Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.